Bikepacking ja pakkaaminen

Olen suhtautunut bikepackingiin melko kyynisesti, koska kaikki sivulaukkujen kanssa kantapään kautta opittu viittaa siihen, että painopisteen kannattaa olla mahdollisimman alhaalla, poissa tavaratelineiden päältä.

Lisäksi ärsyttää väite siitä, että kokeneet matkaajat pakkaavat mukaan vähemmän tavaraa. Itselleni on ainakin käynyt kokemuksen karttuessa juuri toisin päin. Ensimmäisille reissuille en ottanut esimerkiksi kokkausvälineitä, kahvia enkä useamman päivän kuivaruokavarastoa. Kevyet laukut vaihtuivat vuosien varrella Ortliebeihin ja painon ja pakkautuvuuden mukaan valitut vaatteet lämpimiin ja kestäviin. Nykyinen makuupussi ja alustakin taitavat olla painavampia kuin ne, millä aloitin.

Olennaisin ero sivulaukkujen ja bikepacking -pussukoiden välillä on mielestäni tämä: bikepacking perustuu siihen, että jos kaiken tavaran saa kiinni runkoon, siitä syntyy, ainakin teoriassa, yksi kokonaisuus, eikä tavaroiden paino vääntele fillaria epämukavasti. Sivutuotteena painopiste siirtyy varsin ylös ja aerodynaamiset ominaisuudet paranevat.

Sivulaukkujen idea taas on ohjata paino alas napojen luo. Samasta syystä juomapullot ovat keskiön lähellä. Alhaalla rungossa oleva paino tekee pyörästä stabiilin ja ohjaustuntumasta kevyen. Ainakin silloin kun tavaraa on tarakan kantokykyyn ja runkosetin jäykkyyteen nähden järkevä määrä. Tarakkakin on parhaimmillaan niin tukeva, että siitä tulee osa runkoa, mutta useimmiten rungon ja tavaratelineiden jäykkyys ei kuitenkaan riitä siihen, ettei pakatessa tarvitse ollenkaan katsoa, mitä mihinkin laittaa.

Tankolaukku

Oman kokemuksen mukaan edessä korkealla oleva ylimääräinen paino tekee pyörän käsittelystä raskasta ja todella ärsyttävää. Ilman käsiä ajaminenkin vaikeutuu. Poikkeuksena pitää mainita haarukan tai ohjaustangon sijaan runkoon kiinnittyvät etutavaratelineet ja laatikot, joista on pelkästään hyviä kokemuksia.

Tankoon tulevaan kuivasäkkiin kannattaa normaalisti laittaa vain kevyttä tavaraa. Kun alkaa täyttämään muita setuppiin kuuluvia laukkuja, huomaa, että kevyen tavaran säästäminen eteen voi olla vaikeaa. Majoitusratkaisua ja vaatteita valitessa pitää olla tarkkana. Ja johonkin ne eväätkin pitäisi saada. Tämäkin saattaa kuulostaa nurinalta, mutta valitettava tosiasia on, että ohjaustangon muoto ja jarru- ja vaihdevaijerien reititys aika lailla sanelevat, saako kuivasäkkimäistä etulaukkua ylipäätään kiinnitettyä telomatta vaijerinkuoria.

Satulalaukku

Satulaukkuja on sekä pitkulaisia että isompia, poikittain asettuvia malleja, jotka ovat itse asiassa vanha keksintö. Carradicen satulalaukut vaikuttavat ensisilmäyksellä parhaalta ratkaisulta, jos tavaraa on yhtään enemmän. Satulan takana kuorma ei tunnu epämukavalta, jos se pysyy tiukasti paikallaan, mutta alaselkää joutuu hieman jännittämään ennen kuin asetelmaan tottuu. Modernimpaan pitkulaiseen laukkuun kannattaa laittaa oikeastaan pelkkä makuupussi ja ehkä kevyt sadetakki ettei se heilu. Ihan laukun pohjalle satulatolpan luo voi kokeilla jotain painavampaa. Vaihtoehtoisesti satulalaukkuun voisi laittaa kevyen majoitteen. Silloin eteen saisi näppärästi vaatteet ja makuupussin.

Runkolaukku

Painavat tavarat, kuten telttakepit ja kaaret sekä huoltokamat ym, joita saattaa tarvita kesken matkaa, ohjeistetaan usein pakkaamaan runkolaukkuun. Runkolaukussakin paino tulee yllättävän korkealle, jos se ei täytä kaikkea ylä-, ala-, ja satulaputken väliin jäävää tilaa. Ja jos täyttää, pitääkin keksiä uudet paikat juomapulloille. Runkolaukun kiinnikkeet naarmuttavat, joten kohdat kannattaa suojata tarkoitukseen sopivalla teipillä. Isompaan runkolaukkuun saisi ehkä mahtumaan riippumattoilukamatkin. Tai jos ne saa ohjaustankoon niin vaatteet.

Pienempiin runkokokoihin voi olla yllättävän hankalaa saada mahtumaan kunnolla mitään edellä mainituista, jo standardeiksi muodostuneista bikepacking -tuotteista.

Kyseenalainen laajennus

Jotkut varsin kokeneetkin retkipyöräilijät ovat lisänneet “bikepacking rigiinsä” Ortliebin etulaukut etu- tai takalaukuiksi luksustuotteita, kuten ruokaa, kokkauskamoja ja vessapaperia varten. Normaalin kokoisilla takalaukuilla painon saisi alemmas, mutta tarvisisiko silloin enää muita pussukoita ollenkaan?

Etupainoinen?

Moni pääosin tieverkoston ulkopuolella pitkiä reissuja tehneistä näyttää pakkaavan valtaosan tavarasta eteen. Järjestely säästää takakiekkoa, ja tekee joidenkin mielestä maastossa ajamisesta helpompaa. Ainakin jos eturengas on niin läski, että se “kelluu” eikä uppoa mutaan tai pehmeään hiekkaan.

Tiellä vai ei?

Sanan offroad merkitys on kyllä itselle vähän epäselvä. Monessa pyöräilyyn liittyvissä, aihetta käsittelissä jutuissa näkyy kuitenkin ihan selvästi tie. Ja tietä pitkin nyt voi ajaa tavallisellakin polkupyörällä.

Jos Suomestakin löytyisi paljon pitkiä, toisiinsa linkittyviä reittejä, joita olisi fiksuinta ajaa modernilla maastopyörällä tai läskipyörällä, haluaisin ehdottomasti kokeilla. Ihan millä pakkausratkaisulla tahansa. Tällainen reitti on ilmeisesti tulossa Lappiin jo keväällä 2021!

Runkoon kiinnittyvien pussukoiden kiistämätön hyvä puoli on se, että ne eivät rämise maastossa ajaessa. Tavallisetkin sivulaukut saa kyllä asettumaan aloilleen, kunhan tarakan päällä olevat tavarat muistaa tiukata kunnolla laukkuja vasten.

Rando

Toinen etukuormaa suosiva porukka on randonneuria harrastavat pyöräilijät. Lajilla on pitkä historia ja fillarit on suunniteltu kuorman kuljettamiseen näin. Kuorma edessä pitää ilmeisesti eturenkaan paremmin tiessä. Tässäkin lajissa keveys on kilpatasolla tärkeää.

Pitkä maantielenkki

Maantiepyöräilyssä aerodynaaminen tanko-, runko- ja satulalalaukun yhdistelmä toimii varmasti tosi hyvin. Lajia harrastetaan hyvillä keleillä ja mahdollisuus nukkua majoituksessa tai vaikka riippumatossa on houkutteleva. Se pieni määrä tavara mitä tarvitsee, mahtuu helposti mukaan. Treenilenkistä voi tehdä useamman päivän pituisen, eikä sen tarvitse päättyä omaan kotipihaan.

Yhteenveto kaikesta

Hieman työlästä! Tavaroita pakatessa ja purkaessa huomaa, että tällaisilla kuormankantoratkaisuilla joutuu säätämään ja räpeltämään tavaran vähäisen määrään nähden yllättävän paljon.

Kevyttä vai ultrakevyttä? Bikepackingin perusideahan on se, että pakataan mukaan niin vähän ja kevyttä kuin mahdollista. Silloin korkealla sijaitseva painopistekään ei häiritse.

Tavaratelineet ja sivulaukut painavat tyhjänäkin useamman kilon. Vaelluksessahan ultralight -ideologiaan kuuluu (kaiken ylimääräisen tavaran karsimisen lisäksi) olennaisesti kolmen suuren eli makuupussin ja -alustan, kantolaitteen ja majoitteen yhteispainon vähentäminen. Sama ajatus vietynä pyöräilyyn tarkoittaa väkisinkin tukevista tavaratelineistä ja sivulaukuista luopumista.

Monelle riittää ultrakevyen sijaan pelkkä kevyt. Siihen pääsee yleensä yksinkertaisesti jättämällä ylimääräiset tavarat kotiin.

Teltan, makuupussin, makuualustan ja pakkausratkaisujen kohdalla kannattaa muistaa, että kevyitä vaihtoehtoja on sekä halpoja että kalliita. Olen monesti itse suunnitellut kasaavani ultrakevyen ”räkäsetin”, jonka voisi heittää pyörän kyytiin vaikka muovipussissa. Ainakaan ei jäisi harmittamaan, että on maksanut huiman summan epämukavasta leirielämästä.

No kannattaako? Vastaisin tähän samoin kuin kaikkeen muuhunkin, josta en itse aivan perusta: ajatus on hyvä, mutten pidä siitä. Joskus reilu kymmenen vuotta sitten, kun tein ensimmäisiä reissuja, olisin varmasti pitänyt bikepackingin ideaa loistavana. Uskoin silloin, että pyörän pitää olla nopea ja kevyt ja että minimalismi on jonkinlainen itseisarvo. Mitä enemmän olen retkipyöräilyä harrastanut, sitä merkityksettömämmältä grammanviilaus ja kilometritavoitteet tuntuvat. Ehkä bikepacking -herätys ja mediaseksikäs tapa kuormata tavara eteen vaatii osaltani sitä, että pääsisi pyöräilemään jossain, missä niistä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.

Rehellisesti sanoen suurin syy sivulaukkujen suosimiseen taitaa kuitenkin olla se, että niille on käyttöä joka päivä. Kokonaan uuden pakkausjärjestelmän hankkiminen pelkästään parin viikon reissua varten ei tunnu millään tasolla järkevältä.

Retkipyöräilyssä on tärkeää, että pyörä toimii kaikissa normaaleissa olosuhteissa, bikepacking taas tuntuu olevan lähinnä erikoistilanteita varten. Karttaakin pitäisi alkaa tutkia ihan eri näkökulmasta, jos lähtökohtana olisi esimerkiksi virallisen tieverkoston ulkopuolella pysyminen.

Olen asemoinut matkapyöräilyn jonnekin pyöräurheilun ulkopuolelle, vaikka ensimmäiset pyörät, joilla sitä harrastin, olivatkin urheilullisia. Digitaalisen navigoinnin, ultralight -ideologian ja ensisijaisesti johonkin urheiluharrastukseen suunniteltujen pyörien tunkeutuminen perinteisen retkeilyn alueelle herättää ristiriitaisia tunteita. Ehkä siksi, että itse löysin ratkaisun ajoasennon ja pakkaamisen ongelmiin juuri perinteisestä matkapyörästä.

Bikepackingiin liittyvät pakkausinnovaatiot ja ajattelutavat ovat muuten pitkälti samoja asioita, joita olen pitänyt henkilökohtaisina virheinä ja joista olen kohta kymmenen vuotta pyrkinyt eroon. Normaalisti autolla liikkuvien fantasiaan pyöräretkeilystä uusi pakkaustapa näyttää osuvan. Ihmisillä on monesti sellainen harhaluulo, että pitkiä matkoja pyöräillessä pitää olla mahdollisimman kevyt ja nopea pyörä. Tai että jos reitille osuu hiekkatietä, tarvitaan moderni maastopyörä. Molemmat oletukset ovat omien kokemusteni mukaan vääriä. Nopein pyörä on harvoin miellyttävä ajaa, maastoon tarkotetun kulkuneuvon ominaisuudet taas ovat suurimman osan ajasta täysin hyödyttömiä.

Omien mielipiteiden todistaminen vääräksi olisi tietysti henkisesti raskasta ja lisäksi kallista. Vaihtoon menisi pakkausratkaisut, majoite ja ehkä pyöräkin. Hyötykin olisi rajallinen niin kauan kuin pakkausratkaisuun soveltuvia reittejä ei löydy.

Uskon muuten, että retkipyörän geometrialla pystyisi halutessaan helposti tekemään fillarin, jolla voisi ajaa haastavammassakin maastossa. Lähinnähän kyse on renkaista. Pakkausratkaisut ovat lopulta aika triviaaleja, ajomukavuus ei.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s