Talvipyöräilyvaatteet

Moni ulkomaalainenkin on tutustunut Oulun ihmeeseen Not Just Bikes -nimisen youtubekanavan kautta. Kanava ruotii infran vaikutusta pyöräilyyn ja on saavuttanut suuren suosion. Oulussa kuvatussa jaksossa näkyy paukkupakkasilla kouluun ihan tavallisilla pyörillä kulkevia lapsia ihan tavallisissa toppatakeissa. Kun tieverkosto on kunnossa ja matkaa tekee verkkaisesti, yhdistelmä toimii. Hyvä Oulu!

Napakampaa vauhtia ajaessa ja ylämäkeen puskiessa toppavaatteissa tulee kuitenkin hiki. 

Omasta kaapista

Olen testaillut omasta vaatekaapista löytyviä vermeitä ja päätynyt siihen, että pakkasilla paras omistamani yhdistelmä on varrelliset nahkasaappaat, sarkavillahousut ja vuoreton, tuulta pitävä puuvillatakki. Alle sen verran villaa kuin kokee tarvitsevansa. Parasta havainnossa on tietysti se, että tällaisia vaatteita saa helposti hankittua myös kirppareilta ja armeijan ylijäämätavaraa myyvistä liikkeistä. Ei tietenkään tarvitse rynnätä ostamaan juuri sarkavillahousuja. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että tiivis villakangas ja paksuhko puuvillatwill ovat hämmentävän hyviä materiaaleja. Lämpimien varrellisten kenkien hyödyistä ei varmaan tarvitse erikseen mainita.

Armeijathan ovat marssineet samoilla kamoilla iät ajat.

Näpit ja kuuppa pitää myös suojata kylmältä. Koska minulla on verraten pitkä ja reuhkaisa tukka, tavallisen lätkäpipon käyttäminen on hankalaa. Tuubihuiviksi modifioituna se toimii kuitenkin loistavaksi. Sen päällä olen tarvittaessa pitänyt korvaläpällistä karvahattua. Hanskoina toimivat villakankaasta tai puuvillatwillistä ommellut “kuorihanskat”, joiden alle mahtuu lapasta.

Luin joskus hesarista, että hengityksen ja keuhkojen suojaaminen pakkaselta unohtuu monelta. Paras omasta kaapista löytyvä ratkaisu tuntuu olevan palestiinalaishuivi.

Talvipyöräilyn ongelmat alkavat, kun lämpötila käy plussan puolella.

Jos olisi koko ajan pakkasta, pyöräily talvella olisi huomattavasti helpompaa. Räntä- tai vesisade ja upottava sohjo ei varmaan ole kenenkään suosikkiyhdistelmä. Nastarenkaitakin tarvitsee ainoastaan sohjossa ja siksi, että kerran sulanut lumi jäätyy uudelleen. Lisäksi joutuu hikoilemaan kalvovaatteissa. Harva haluaa kylmillä keleillä kastua. 

Pidempää työmatkaa ajaessa päädyin kompromissiin, jossa käytin kyllä kalvotakkia, mutten yleensä suojannut jalkoja. Vahatut retkeilyhousut ja nahkakengät toimivat nopeatempoiseen työmatka-ajoon yleensä riittävän hyvin. Ainakin, jos määränpäässä on lämmintä ja vaatteet saa kuivumaan. Ongelma oli näin jälkeenpäin analysoiden se, että päädyin käyttämään kalvotakkia myös silloin kun ei satanut. Sadeviitta ja kumisaappaat saattaisivat ratkaista vaatteiden ikuisen kastumisongelman. Jos ne toimivat, niillä voisi välttää koko varustehifistelyn.

Hengittävä materiaali

Vaateteollisuus tarkoittaa materiaalin hengittävyydellä yleensä sitä, että vaate “siirtää” kosteutta. No, kuivuuhan polyesterinen urheilupaita yllättävän nopeasti ja kai modernien kalvotakkienkin kangas jonkin verran höyryä päästää läpi.

Hengittävän materiaalin määritelmä on kuitenkin oikeasti se, että materiaali pystyy sitomaan ja luovuttamaan kosteutta. Hengittävä materiaali, kuten villa, ei siis vety yhtä helposti, ja lämmittää siksi myös kosteana. (Myös puu on hengittävä materiaali. Senkin absoluuttinen kosteus vaihtelee ilmankosteuden mukaan.)

Jos tästä haluaa vetää jonkinlaisen arkea hyödyttävän johtopäätöksen, se voisi olla tämä: toppavaatteet ovat taukovaatteita ja kalvovaatteet sadevaatteita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s