Rajavyöhyke

Tärkeä päivitys!

Suomen Rajavartiolaitoksen sivuilla on tällaiset ohjeet:

Saat tarvittaessa tietoa Venäjän rajavyöhykkeestä Venäjän suurlähetystöltä Suomessa: https://helsinki.mid.ru/fi_FI//web/helsinki-fi.

Venäjän rajavyöhykelupa anotaan lomakkeilla, jotka löytyvät Venäjän Turvallisuuspalvelun Rajavartiopalvelun nettisivuilta osoitteesta http://ps.fsb.ru/. Sivut ja lomakkeet ovat venäjäksi.

Eli FSB hoitaa.

Kokemukseni mukaan Venäjän puolella rajaa on vaihtelevan levyinen rajavyöhyke. Siellä vierailemiseen tarvitaan lupa. Se, missä vyöhykkeen raja todellisuudessa kulkee, on sitten jo monimutkaisempi juttu. Joidenkin lähteiden mukaan sen leveys on kuitenkin kaikkialla vain viisi kilometriä. Paikalliset eroavaisuudet olisivat siten lähinnä paikallisia tulkintaeroja.

Kuten Venäjällä yleensä, rajavyöhykettäkin koskevat lait, tai oikeammin tavat, joilla niitä kulloinkin ohjeistetaan lukemaan, vaihtelevat päivittäin. Vuonna 2015 sakotettiin jopa rajan lähellä pysähtyviä tankkaajia.

Rajavyöhykkeen tarkoitus lienee sama kuin Suomenkin puolella: estää laiton rajanylitys. Siksi rajan lähelle menevää pikkutietä kulkiessa saattaa kuulla rajavartiostolta kunniansa. Maksimisakko luvattomasta oleskelusta rajavyöhykkeellä oli vuonna 2015 5000 ruplaa (n. 55 euroa).

Muitakin seuraamuksia saattaa tulla, joten älä kokeile.

Luovutetun Karjalan, eli Laatokan Karjalan ja Karjalankannaksen osalta ottaisin ensin yhteyttä kyseisen kyläpahasen perinneseuraan varmistaakseni, sijaitseeko se mahdollisesti raja-alueella. Tietoa erilaisista seuroista ja yhdistyksistä saa helposti osoitteesta karjalanliitto.fi

Useankin kohteen kohdalla vihjataan, että ennalta sovittu vierailu korvaisi virallisen luvan. Vienan Karjalassa sijaitsevasta Venehjärvestä paikalliset sanoivat, että Lesosten kanssa käynnistä hyvissä ajoin sopineet ”jätetään yleensä rauhaan”. Samoin Retkipaikka.fin jutussa vaelluksesta Paanajärven kansallispuistossa mainitaan ”Käytännön vinkeissä” ainoastaan viisumi ja se, että he ovat ilmoittaneet tulostaan etukäteen. Itse tekstissä erillinen lupa vierailuun rajavyöhykkeellä kuitenkin vilahtaa. Joitain ”lupia ja ajankohtaista infoa” he kyllä saivat Pääjärvellä sijaitsevasta luontokeskuksesta. Tosin vasta siellä ollessaan.

Pääjärvi sijaitsee Venäjän puolella, kuudenkymmenen kilometrin päässä itään Kortesalmen rajavartioasemalta. Ilmeisesti kansallispuistossa vierailua on helpotettu sallimalla lupien jakaminen Pääjärven luontokeskukselta ilman sen kummempaa odotusaikaa.

Yleisohjeena sanoisin silti, että rajavyöhykkeelle, ei Suomen, eikä Venäjän puolelle, kannata lähteä seikkailemaan ennen kuin on selvittänyt lupa-asiat ja hoitanut ne kuntoon.

Vienassa näkemäni kyltin mukaan lupa haetaan viranomaisilta ja sen saamiseen menee 30 arkipäivää. Kun aiheesta kirjoiteltiin joitakin vuosia sitten Venäjän kiristettyä hetkeksi käytäntöjään, lupia sai kuulemma Värtsilässä paikalliselta poliisiasemalta (ja parturi-kampaamosta), josta hakemus sitten lähetettiin viranomaisille. Arvio luvan saannista oli 60 päivää. Lupa oli tällä tavoin hankittuna ilmainen. Viisumitoimiston kautta se maksoi 25 euroa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s