Pyöräilyreitit: Laatokan maisemat vai Suojärven suunta?

Kannas on aika selkeän muotoinen. Sen yläpuolella, Laatokan luoteisnurkalla on kumpuilevaa maastoa, maisemistaan kuuluisaa Laatokan Karjalaa. Alue ulottui myös pitkälle pohjoiseen, itään Suojärvelle ja Laatokan rantaakin Salmeen asti. Joskus puhutaan erikseen Raja-Kajalasta ja Keski-Karjalasta, jotka taitavat nekin olla historiallisia alueita. Wikipedian mukaan näin.

Jos etsit tarkempaa tietoa jostain tietystä pitäjästä tai paikasta Luovutetussa Karjalassa, katso ainakin nämä:

  • Karjalan liitto ry ylläpitää sivustoa, josta pääsee katsomaan kaikenlaista hyödyllistä informaatiota Karjalaan liittyen. Siellä on myös perinneseurojen, kyläyhdistysten ynnä muiden yhteystiedot.
  • Mainio Suomalainen Matkaopas, Karjala on hankinnan arvoinen, lähes kaikkivoipa opus suunnistamisen tueksi.

Jos suunnittelet käyväsi Laatokan maisemissa, kannattaa vilkaista reitit Luovutettu Karjala sekä Imatralta Petroskoihin. Salmen suuntaan, (myös hyviin maisemiin) Laatokan itäpuolelle suuntaava voi vilkaista reittiä Laatokan ympäri.

Järkevät rajanylityspaikat ovat Niirala pohjoisessa ja Imatran rajatarkastusasema etelässä. Imatran kohdilta putkahtaa Keski-Kannakselle, jossa on hyvät mahdollisuudet tutustua Vuoksen ympäristöön ja ajella sitten kohti Laatokan Karjalaa.

Suojärvelle voisi Niiralasta rajan ylitettyään ajaa reittiä Värtsilä – Soanlahti – Suistamo. Sieltä pääsee paikallista tietä Leppäsyrjän kautta Suojärvelle johtavalle tielle numero 86K-13. Matkan varrella ovat ainakin Loimola ja Piitsjoki. Värtsilä kuuluu raja-alueeseen, ja Jänisjärven kohdalla on tarkastuskoppi. Kokeneiden Venäjän-kävijöiden mukaan virkailijalle voi joutua selvittelemään, että ei aio pysähtyä Värtsilässä ja on menossa kohti Soanlahtea ja Suistamoa.

Jos rengasreitti ajatuksena houkuttaa, Suistamoa voisi ajatella jopa itsenäisenä matkakohteena. Siellä on järjestetty tapahtumia, joiden ajankohta kannattaa selvittää ennen reissua. Reitillä pääsisi katsastamaan myös Laatokan maisemat, Sortavalan ja Valamon. Katso kartalta niin hahmotat.

Jos etsit äärimmäistä bikepackingvääntöä, käynti Tolvajärvellä tarjonnee sopivasti haastetta. Värtsilän kautta ajaessa tarvitset asianmukaiset luvat raja-alueella oleskeluun.

Suojärven kaupungissa on rautatieasema. Pietarista pääsee junalla Petroskoihin myös Sortavalan ja Suojärven kautta.

Suojärven piirin historiasta saa wikipediaa paremmin tietoa Suojärven Pitäjäseuran kotisivuilta. Myös Suistamolla on (tietenkin) oma seura. Suojärven keskustaajaman nimi oli aikoinaan Suvilahti. Ilmeisesti alueen ainoat nykyään asutetut vanhat suomalaiskylät ovat Kaipaa ja Kaitajärvi. Autioituneita on paljon.

Suomea kartoittaessa (ei ehkä paras idea) voi käydä katsastamassa vanhan rajan sisään mahtuvia itäisimpiä paikkoja, kuten Naistenjärveä tai Hyrsylän mutkaa. Jos kummaan ulokkeeseen löytää tien (Sinne pääsee ilmeisesti Veskelyksestä Ignoilan vesivoimalaitoksen kautta kulkevaa tietä. Perillä on pari taloa, hautoja ja talojen sammaloituneita kivijalkoja. Aira Samulin on kotoisin Hyrsylästä.)

Suojärvi on myös portti salaisimpiin fantasioihisi. Täältä voit jatkaa tarpeetonta kärsimystä itsellesi ja läheisillesi aiheuttavaa herooista matkaa pienempiä teitä pitkin kohti Vienaa ja sen läpi pohjoiseen. Fiilistä voi hakea vaikka pyöräilyelokuvasta Rukajärven tie.

Rukajärvi sekä esimerkiksi Ontajärvi ja Tiiksi sijaitsevat Mujejärven piirissä. Sinne tosiaan pääsee suuntaamalla Suojärveltä pohjoiseen. Rajavyöhyke on muuten paikoin melko leveä. Lentiera sijaitsee sen sisäpuolella.

Suojärven kautta kulkee onneksi myös rautatieyhteys Uudelle Jyskyjärvelle Vienan Karjalaan.